Yrityksille

Metataidoista ja mielen voimasta. Inspiraatiosta ja itsetuntemuksesta.
Kehomielen kuuntelusta.

Ärsyttääkö, kun kollega popsii nakkeja tai rouskuttaa porkkanoita työpisteellään jatkuvasti? Entä se tyyppi, joka päällepäsmäröi joka palaverissa, eikä kuuntele ketään? Saatikka se, joka pokkana kerää itselleen kunnian yhdessä tehdystä työstä? Jos aamulla työkaveri ei vastaa tervehdykseen, ajatteletko heti, oletkohan sanonut jotain väärin tai loukannut häntä jotenkin? Vai oletko sitä tyyppiä, joka alkaa miettiä, onkohan hänellä kaikki kunnossa? Vai jatkatko matkaa sen kummemmin ajattelematta - josko hän ei kuullut, hänellä on vaan huono päivä tai sitten on muuten vaan urpo.

Miksi ihmiset triggeröityvät erilaisista asioista? Miksi reagoimme, näemme, koemme ja tunnemme eri tavoilla? Kaikkeen on syynsä. Ihminen on melkoinen himmeli, niin moni asia vaikuttaa toimintaamme. Kun näihin asioihin saa selkiyttä, ymmärrys kasvaa ja itsetuntemus paranee ja se auttaa samalla myös ymmärtämään paremmin muita. Tällä kaikella on väistämätön vaikutus vuorovaikutukseen ja koko työyhteisön ilmapiiriin.

Faktaa tosiasioista

Työhyvinvointi Suomessa ei ole parantunut, päin vastoin. Jo joka kymmenes on todennäköisesti työuupunut – ja vähintään joka neljäs on riskissä ajautua työuupumukseen. Ajan ilmiö, henkinen kuormitus, epävarmuus (työn) tulevaisuudesta ja psyykkinen pahoinvointi kasvavat eritoten kolmikymppisten keskuudessa, joilla työuupumus on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Esihenkilö- ja johtotehtävissä työuupumus on kolminkertaistunut pandemian jälkeen. Erityisesti kyynistyneisyys työssä ja kognitiiviset häiriöt - kuten unohtelu, keskittymisvaikeudet ja päätöksenteon hankaluus - ovat yleistyneet.

Työhyvinvoinnin heikkeneminen näkyy lähes kaikilla mittareilla. Tänä päivänä suurimmaksi syyksi suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille ovat nousseet mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistuneisuus, masennus, syömis- ja unihäiriöt. Lisäksi etätyötä runsaasti tekevien joukossa joka kolmas kokee yksinäisyyttä.

Tälle tarttis tehdä jotain, eikö niin?

Hyvä itsetuntemus ja itsensä johtaminen ovat avainsanoja, mitkä vaikuttavat hyvinvointiimme. Näitä kehittämällä päästään jo pitkälle.

(Lähde: Työterveyslaitos: Miten Suomi voi? Työhyvinvoinnin kehittyminen 2019-2024)

In-house coaching

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Työ on tärkeää, mutta on kuitenkin vain yksi elämän osa-alueista. Se, mitä muussa elämässä tapahtuu, heijastuu työkykyyn, palautumiseen, miten jaksamme panostaa ja mihin keskittyä. Ihminen on kokonaisvaltainen ja inhimillinen ja välillä keskustelua ja apua tarvitseva, koska elämä.

In-house coaching on yritykselle räätälöity yksilökohtainen ratkaisukeskeinen coaching-palvelu, mikä tukee työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista.

Onneksi tänä päivänä ymmärretään iso kuva - työhyvinvointi on investointi. Monet yritykset sen jo tietävätkin ja tarjoavat työntekijöilleen 1:1 coachausta yrityksen omissa tiloissa. Missä, milloin, monelta ja miten usein - määritellään ja muokataan se tarpeen mukaan.

Työyhteisövalmennukset

Kuten me kaikki sen jo tiedämmekin - hyvinvoivat työntekijät ovat työpaikan tärkein voimavara.

Tarjoan tutkimuksiin ja tieteeseen pohjautuvaa tietoa liittyen hyvinvointiin, jaksamiseen ja työelämän metataitoihin.

Puhutaan osaamisen taakse menevistä inhimillisistä taidoista, joita tarvitaan niin työelämässä kuin yksilöinäkin. Teemoina mm. tunneäly, itsetuntemus, diversiteetin ja persoonallisuuksien ymmärtäminen, mielen hyvinvointi muutoksissa, hermosto, stressi ja jaksaminen sekä vuorovaikutustaidot.

Mitä paremmin osaamme ajatella, sitä tietoisempia olemme. Mitä enemmän meillä on itsetuntemusta, sitä paremmin ymmärrämme myös toisia. Mitä enemmän meillä on työkaluja (työ)hyvinvointimme tukemiseen, sitä paremmin voimme. Tämän kaiken kehittäminen vaikuttaa koko työyhteisön dynamiikkaan ja toimintaan.

Kun yksilöt voivat hyvin, koko työyhteisö voi hyvin.