Tykkään tarinoista. Ja eläimistä. Eli varsinkin faabeleista eli eläintarinoista, joilla on aina joku syvempi pointti ja opetus. Tässä yksi mun all time lemppareista:

"Rakas päiväkirja. Tästä tuli astetta merkillisempi aamu." Näin varmaankin alkoi sukulaisperheen pohjanpystykorvan silloinen päiväkirjamerkintä. Kas kun olivat omistajansa kanssa ihan kaikessa rauhassa metsälenkillä käyskentelemässä, hiljaisuudesta nauttimassa ja puhdasta ilmaa hengittelemässä. Kunnes yhtäkkiä viereen mätkähti taivaalta rusakko....

Ettäkö saan sen mistä luovun (Hellsten). Jos koirani katsetta tulkitsisi, se kertoisi, että on juuri luopunut toivosta saada kupillisen nakkeja. Se laittoi siis heti tuon ajatuksen kertalaakista happotestiin, että toimineeko.